Ruokakulttuuri Etelä- ja Pohjois-Karjala

Karjalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä

Karjalan keittiö on ollut -ja on edelleen runsas ja monipuolinen.

Vieraanvaraisuus

Karjalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Karjalaistalossa ruokaa ja juomaa tarjottiin useaan otteeseen, vieraan täytyy huomata itse minkä verran voi ottaa vieraanvaraisuutta vastaan. Karjalaiset eivät kyläilleet ilman tuomisia. 

Perinteiset raaka-aineet

Sienet:

Karjala oli ainoa Suomen maakunnista, jossa kansan parissa käytettiin sieniä ravintona. Yleisiä sieniä, joita käytettiin oli maitosieni ja rousku. Ne suolattiin sekasieniksi. Tuoreista sienistä tehtiin kermalla höystettyä sienisalaattia. Lisäksi karjalaisessa ruokataloudessa käytettiin paljon metsämarjoja.

Kala:

Kala on ollut aina tärkeä osa karjalaisten ravintoa. Kalan kuumasavustaminen umpinaisessa peltipöntössä omaksuttiin karjalaisilta kalastajilta.  

Maitoruoat:

Maitoruoista tunnettiin lyhyt piimä, kokkeli, jamakka eli paistettu piimä, rahka, uunijuusto ja haudottu maito. Usein tarjottiin kokkelipiimää, tai paistettua piimää vastaleivottujen piirakoiden ja maidon kanssa. 

Liha:
Tuoretta lihaa syötiin vain teurasaikoina. Muutoin liha oli suolattua, kuivattua tai uunissa palvattua.

Karjalaisia ruokia

piirakat ja kukot:

Karjala tunnetaan piirakoistaan. Piirakan ja kukon ero on kuitenkin siinä, että kukon taikinakansi suljetaan päältä, mutta piirakan sivuilta. Piirakkamallit vaihtelivat alueen, kylän ja jopa talon mukaan. Pohjoisessa ja itäisessä Karjalassa olivat yleisiä sultsinat, tsupukat ja supikkaat. Etelämpänä leivottiin umpinaisia piirakoita, joita pohjoisessa nimitettiin kukoiksi. 

Karjalanpaisti:

Karjalanpaisti on todennäköisesti tunnetuin karjalainen ruoka karjalanpiirakoiden ohella. Karjalanpaistilla on ollut vanhalla valmistusalueellaan useita nimiä: uunipaisti, lihapotti sekä ruukkupaisti. Entisaikaan liharuoka ei ollut jokapäiväistä ravintoa, vaan se oli kuten piirakatkin pyhänseudun ruokaa. 

Karjalaisen ruokakulttuurin leviäminen:

2. maailmansodan jälkeen sadat tuhannet siirtokarjalaiset joutuivat sopeutumaan uusiin ympäristöihin ja rakentamaan elämäänsä uudelleen. Karjalaiset sijoitettiin ympäri maata, kuitenkin niin, että saman paikkakunnan asukkaat sijoitettiin samalle paikkakunnalle jäljelle jääneeseen Suomeen. Heidän mukanaan karjalainen ruokakulttuuri tuli osaksi läntistä Suomea. Siirtokarjalaisten mukana sijoituspaikkakuntalaisille ovatkin levinneet karjalanpiirakka, karjalanpaisti, sienten käyttö, kasvisruoat, kalaruoat, palmusunnuntain virpomislorut sekä kahvin ja teen runsas käyttö.