makupaloja suomesta- referaatti

Puhutaan ruoasta!

Ruoka on Suomessa avainsana. Tulipa sitten joku ulkomaalta työmatkalle tai muuten vaan lomalle, niin aina kuitenkin syödään. Tämän tekstin aiheena on siis tuoda esiin keskustelua suomalaisesta ruuasta ja sen kulttuurista

Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat loihtivat herkkuja

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä, sekä uusista vaikutteista.  Pohjoinen  luontomme tuottaa makuelämyksiä, joita ei unohda. Villit marjamme, sienet,  riistat sekä kalat, ovat mauiltaan voimakkaita ja raikkaita.
  Vaikutteet lähinaapureilta on osin kuollut, osin elävää perinnettä ja nykyaikaista keittotaitoa.  Joulun ruat ovat enemmän läntistä perinnettä, pääsiäinen taas itäistä.  Moni kalaruoka on yhteistä monen        Pohjoismaan kanssa.
  Erilaisten ravitsemuksellisten haasteiden ratkaiseminen on saattanut suomalaisen terveellisen syömisen osaamisen maailman kärkeen. Tutkimus ja tuotekehitys tuottavat helpotusta erilaisten ravitsemuksellisten ongelmien kanssa kamppailevien arkeen kehittämällä erikoisruokavaliotuotteita ja funktionaalisia elintarviketuotteita. Myös peruselintarvikkeita kehitetään jatkuvasti terveellisempään suuntaan.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia

Monelle suomalaiselle ja ulkomaalaiselle parhaat ruokaelämykset tulevat luonnosta.
 Mustikoilla, puolukoilla, kanttarelleilla kuin tateillakin herkutellaan himokerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut ja kerätyt marjat ovat monelle ulkomaalaiselle ihmetyksen aihe.
Vapaan sienestämisen ja marjastamisen mahdollistaa jokamiehenoikeudet. Kuka tahansa voi hyödyntää luonnon antimia kunhan sen tekee luontoa ja maanomistajaa kunnioittaen.
  Tuhansissa järvissämme kasvaa maukkaita makeanveden kaloja. Merikaloja saadaan Itämeren lahdista. Helposti lunastettava kalastuslupa, tekee vapaa-ajan kalastajien ruokapöytään veden herkkuja.
  Itse metsästettyä riistalihaa syödään monissa suomalaiskodeissa. Useimmiten riista-aterialla on hirveä, mutta myös peuraa ja jänistä tarjotaan.
  Luonnosta tuotetaan myös erikoisia herkkuja. Esim. koivumahla, kuusen vuosikasvu kerkkä, muuntuvat osaavien harrastajien ja pien jalostajien käsissä juomiksi, siirapeiksi ja muiksi herkuiksi.

Neljän vuodenajan maut

Suomalaisten makujen aarreaitan timantti on neljä selkeää vuodenaikaa.
  Suomalaisten talvi ruokailussa on tummia makuja: kellarin vahvistamaa sipulin kirpakkuutta sekä perunan, porkkanan ja  lantun kypsää maa aromia. Perinteinen jouluateria kinkkuineen on talven makujen huipentuma.
  Keväällä valon lisääntyessä keventyvät suomalaisen ruoka ja mieli. Talven viimeiset varastot ja kevään ensimmäiset tuoreet maut kohtaavat. Alkavan kesän runsaudesta antavat lupauksen myös ensimmäiset yrtit ja luonnonkasvit kuten nokkonen ja voikukka.
  Kesällä koko suomi hurahtaa uuden sadon perunoihin, mansikoihin ja herneisiin.
Perunan kanssa tarjotaan yleensä tilliä, silliä , makeita sipuleita ja voita.
  Syksyllä kaikkea on yllin kyllin. Taitavin käsin vangitaan syksyn aromit talven iloksi. Hillot, mehut, hapan säilykkeet, kuivatut tuotteet ja pakasteet täyttävät varastot.
  Vuodenaikojen mukaan syöminen on kuitenkin vähentynyt aikojen saatossa.

Suomalaiset terveyspommit

Suomailasiin perus raaka-aneisiin perustuva ruokavalio on terveellinen.  Ruokavaliomme sisältää paljon ruista ja kauraa, joiden energia auttaa jaksamaan pitkään. Rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista saadaan paljon tarpeellisia rasvahappoja sydämen, verisuonten ja ihon hyvinvointiin.
Laadukkaiden raaka-aineiden lisäksi kunnollista perusruokaa ovat mm. maito -ja lihavalmisteet sekä täysjyväleipä.
  Superruoka on epävirallinen nimitys luonnollisille raaka-aineille, joilla on epätavallisen korkea ravitsemusarvo. Suomessa esimerkiksi marjat ovat superruokaa, joista mustikka on kansainvälisesti tutkittu.
  Monelle ruoka-ainerajoitteiselle on lottovoitto asua Suomessa. Laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää lähikaupasta itselleen vähälaktoosisia tai laktoosittomia maitotuotteita.
Keliaakikoille on tarjolla gluteenittomia leivonnaisia.

Ostoskoriin luomua ja lähiruoka

Suomessa on paljon luomumaataloutta.
Kuluttajamarkkinat ovat pienet, mutta kasvavat lamasta huolimatta.
Uudelleen löydetty lähiruoka-ajattelu on ottanut nopeasti tuulta alleen. Suurimmat suomalaisyritykset ovat määritelleet kaiken suomalaisen ruoan lähiruoaksi, pientuottajalle lähimarkkinat ovat muutaman kilometrin päässä tai rajoittuvat oman talousalueeseen. Myös kuluttajan näkökulmasta lähiruoalla on monet kasvot.
Ajatus kestävästä ruokavaliosta tuo luomu-ja lähiruokaan lisää eettisiä ja ekologisia näkökulmia. Säästäväinen raaka-aineiden käyttö, hukkaruoan välttäminen, sesonkien mukainen ruokalisu, kasvisten käytön lisääminen ja lihan kohtuullinen käyttö olivat vielä muutama vuosi sitten vanhanaikaista sodanjälkeistä köyhäilyä ja nipottamista, mutta nyt ne ovat muuttuneet osaksi valistunutta kuluttamista.

Ainutlaatuinen makupaletti

Suomessa ruokakulttuurin lähtökohta on kahtaalla, idässä Laatokan Karjalassa ja lännessä Pohjanlahden rannalla.
Idälle on tyypillistä tuvassa oleva uuni, jossa leivottiin ja haudutettiin ruokia. Leipää leivottiin viikottain, joten pehmeää leipää oli tarjolla koko ajan. Yhä elävää itäistä perintoä ovat karjalanpiirakka, limppu, rahka, smetana, sienet, piirakat ja karjalanpaisti.
Lännessä leipää leivottiin vain muutaman kerran vuodessa, ja se kuivattiin säilyväksi. Niinpä leivät leivottiin ohuiksi ja ruoka oli avotulella keitettyä.  Läntisiä ruokia ovat mm. makeat leivät, lihapullat ja kokonainen paisti. Lännessä käsin yleistyi myös kalojen suolaaminen sekä keskieurooppalaiset juuston ja oluen valmistustekniikat. Läntinen ruoka on yhä makeampaa kuin itäinen.

Suomi, Pohoismaa

Kaikkien Pohjoismaiden  ruoan makumaailma on kutakuinkin samanlainen. Pohjoismaista ruokaa kuvataan selkeäksi, puhtaaksi ja raikkaaksi. Kaikilla mailla on neljä vuodenaikaa, paljon rantaviivaa ja puhdasta maata. Monet samat marjat, sienet, kalat ja riista ovat kaikkien ominta luonnonantia.
  Mutta kuitenkin erojakin on. Kuvaamme omia suomalaisia ruokiamme usein yksinkertaisemmiksi kuin muiden Pohjoismaiden. Suomalainen ruoka onkin usein vähemmän maustettua ja maultaan raaka-ainelähtöisempää, ehkä happamampaakin. Selkeät erot rapeasta pehmeään ovat ominaisia ruokien rakenteelle ja erilaisia rakenteita hyödynnetään moderneissakin ravintola-aterioissa. Suolaa käytetään muita maita niukemmin, mutta se on melko tuore terveysvalistukseen liittyvä ilmiö. Pääasiallisesti leivonnaiset ja jälkiruoat ovat meillä vähemmän makeita ja niiden annoskoot pienempiä kuin muissa Pohjoismaissa.
    Suomessa on muitakin omintakeisia ruokia ja tapoja. Vaikka savustaminen on yhteispohjoismaista perinnettä, on se Suomessa huomattavan yleistä. Savustettuja liha- ja kalatuotteita sekä savujuustoa löytyy kaupasta kuin kaupasta. Leipäjuusto, mämmi ja kalakukko ovat herkullisia esimerkkejä omintakeisuudestamme.


Kattaus suomalaista suunnittelua

Klassikot elävät modernissa arjessamme. Kaj Franckin Teema-astiat ovat monelle suomalaisnuorelle yhä ensimmäinen astiasto. Patalappu on usein Maija Isolan Unikko-kuosista valmistettu. Muutenkin Iittala, Marimekko, Aarikka ja Pentik löytyvät lähes jokaisen suomalaiskodin keittiöstä.
  Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä. Selkeys ja yksinkertaisuus ruoassa tarkoittavat raaka-aineen maun tunnistettavuutta, yksinkertaisia valmistustapoja ja rauhallista aterian esillepanoa. Samat teemat toistuvat muotoilun materiaalivalinnoissa ja muotokielessä sekä esimerkiksi ravintoloiden niukassa ja kokonaisvaltaisessa suunnittelussa.

Kippis!

Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla aikuisilla. Se yleistyi jokapäiväiseen käyttöön noin sata vuotta sitten, eli tuore maito ruokajuomana on uudehkoa perinnettä.
  Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta. Sahti edustaa vanhaa suomalaista perinnettä.
  Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Rypäleet eivät täällä kasva, mutta maailmanlaajuinen tarjonta pitää harrastajat virkeinä. Viinikulttuuri on innostanut myös kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia omista marjoistamme. Tisleet sekä kuohuvien ja makeiden juhlajuomien runsaat aromit antavat kovan vastuksen kansainvälisille kumppaneille.